perjantai, 9. tammikuu 2009
Vetämätön välipäivä
Nuotit ja nuottikansiot ovat mystinen asia. Olen jo pitkään epäillyt että on suorastaan fyysinen mahdottomuus pitää nuotit järjestyksessä. Jonkinlainen hallittu kaaos lienee mahdollinen mutta ainakin tällä hetkellä minulla on pelkkä kaaos. Nuotteja on siunaantunut sen verran paljon, että en oikein tiedä miten ne järjestäisin. Tämän hetkinen järjestys on vanhat sekalaiset nuotit yhdessä (tai kahdessa) kansiossa, uudemmat sekalaiset nuotit pitkin lattiaa, sekakuoronuotit (suurin osa) yhdessä mapissa. Tämä mappi tunnetaan myös nimellä kuororaamattu, se kulkee mukana kuoroleireillä. Lisäksi minulla on opiskeluun liittyviä nuotteja noin kolmessa kansiossa ja muutamassa epämääräisessä pinossa muiden paperien kanssa sulassa sovussa ikkunalaudalla ja pöydällä. Yksi kansio kulkee mukana pianotunneilla, laulutunneilla ja bänditunneilla.
Vielä yksi ja ehdottomasti suurin ja ongelmallisin nuottiryhmä on tyttökuoronuotit (siis se kuoro jota aloin viime syksynä johtaa). Niitä on paljon. Minulla on tällä hetkellä niitä viisi mapillista, joista neljä olen käynyt läpi ja korjannut niiden aakkosjärjestystä ja kirjoittanut tietokoneelle ylös mitä mistäkin kansiosta löytyy (olen itsekin yllättynyt omasta ahkeruudestani ja järjestelmällisyydestäni). Viides kansio on vielä järjestelemättä ja sen lisäksi on vielä pari pienempää kansiota ja pinoa, jotka pitäisi jotenkin saattaa osaksi tätä suurta systeemiä. Eikä siinä vielä kaikki... Edellisen kuoronjohtajan nuottihyllyssä on vielä muutama kansio, jotka minun pitäisi hakea ja järjestellä, mutta niiden aika ei ole vielä. Torjun ne toistaiseksi mielestäni ja keskityn näihin lattialla lojuviin nuotteihin.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.