Ex-kämppikseni soitti minulle aamupäivällä ja kyseli mitä teen. Olin juuri valmistautumassa lähtemään luennolle. Samainen henkilö soittaa kahden tunnin kuluttua uudelleen vaivatakseen minua henkilökohtaisilla ongelmillaan, tai oikeastaan erään toisen ihmisen ongelmilla. Kumma kyllä en ollutkaan mennyt luennolle, mutta olin lähdössä toiselle luennolle, olin jopa pukeutunut. Tunnin kuluttua lähdinkin sitten ex-kämppikseni luokse kylään.

Tällä hetkellä kirjoitan esseetä. Tai siis...

Kuitenkaan tämä päivä ei ole mennyt pelkästään lorvimiseen tai netissä surffailuun, vaan olen oikeastaan koko päivän puuhaillut kaikenlaista tärkeää ja sain ruksata Must Do -listaltani monta kohtaa yli. Oikeastaan olen aika ylpeä itsestäni. Olen hoitanut kuoroasioita, soitellut vieraille ihmisille vieraisiin puhelinnumeroihin (jos joku kysyy miksi, niin pilapuheluitapa tietenkin), kirjoittanut sähköposteja, soittanut pianoa, istunut kokouksessa ja käynyt kaupassa. Lisäksi olen hoitanut sosiaalisia suhteita (siis lorvinut ex-kämppiksen luona) ja neulonut. Eikös siinä ole jo aikamoinen määrä tekemistä! Huomenna jatkan samalla linjalla, hoidan lisää asioita ja mutta menen kyllä oikeastikin yliopistolla käymään.

Seuraavaksi aion jatkaa esseen kirjoittamista selailemalla nuottikirjoja. Meidän lauluyhtye tarvitsee yhden espanjankielisen ja yhden ruotsinkielisen kappaleen kevään ohjelmistoon, joten ajattelin tässä joutessa kokeilla sovittaa jonkun kivan kappaleen meille. Saapa sitten nähdä mitä siitä tulee. Olen aiemmin sovittanut muutamia kappaleita lauluyhtyeelle vaihtelevalla menestyksellä. Muutamia ihan hyviäkin sovituksia joukkoon mahtuu mutta aika monta on ollut sellaisia, ettei ne sitten syystä tai toisesta ole toimineet kovin hyvin.

Mutta virheistähän oppii, sanoi entinen tyttö, joten ajattelin tehdä tällä kertaa uusia virheitä ja ottaa niistä opiksi.