Meillä oli viikonloppuna sekakuoron kuoroleiri. Sain siis laulaa koko viikonlopun kovaa ja korkealta, eikä siinä vielä kaikki, vaan pidimme vielä leirin jälkeen lauluyhtyeen harjoitukset. En voi väittää, että tämä olisi ollut elämäni rentouttavin viikonloppu. Tai ainahan sitä saa väittää. Toisaalta sain tietenkin nauttia koko viikonlopun tenoreiden seurasta, mikä jo sinänsä tekee kenen tahansa viikonlopusta auvoisan (ks. ex-kämppikseni blogi). Meidän kuoron tenorit käyttävät itsestään nimitystä ten-orit eli 10orit. Kuororaamatussakin sanotaan: Autuaita ovat tenorit, sillä he eivät kärsi itsetunto-ongelmista.

Usein käymme kuoroleirillä jossain ulkopaikkakunnalla mutta tällä kertaa leireilimme kotikaupungissamme, joten osa kuorolaisista pääsi pakenemaan joutui lähtemään kotiin illaksi. Onneksi kuitenkin merkittävä osa kuorotovereista jäi vielä viettämään iltaa leiripaikan yhteydessä olevalle saunalle. Saunominen ja illanvietto on olennainen, joidenkin kuorolaisten mielestä jopa olennaisin osa kuoroleiriä. Jos ei itse satu laulamaan kuorossa, voisi erehtyä luulemaan, että koko päivän laulaneena kuorolaiset olisivat hiljaista porukkaa, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Saunan lauteilla lauletaan kaikki kuorobiisit uudelleen ja enimmäkseen kovaan ääneen ja sitäkin enemmän väärin. Illanvietto kestää lähes aina seuraavan vuorokauden puolelle, joskus jopa aamuun asti, riippuen siitä sattuuko kuorossa tällä hetkellä olemaan kunnollista harhaanjohtajaa, joka saa houkuteltua ainakin osan porukasta vielä baariin ja ehkäpä jatkoillekin.

Tällä leirillä illanvietto pysyi onneksi kohtuuden rajoissa. Viimeinen kuorolainen (allekirjoittanut) lähti saunaillan jatkoilta kotiin jo kahden maissa yöllä. Silti sunnuntain harjoituksissa osa porukasta näytti jokseenkin väsyneeltä. Vaan eipä auttanut edes itku markkinoilla, kun armoton kuoronjohtajamme laulatti meitä täysin säälimättömästi.

Pikkuhiljaa päivän käännyttyä iltapäivän puolelle laulu alkoi kuulostaa jo ihmismäiseltä, vaikka kuoronjohtajamme totesi, että altot ovat löysiä ja sopraanot roikkuvat. Lisäksi bassot mölisivät mitä sattuu ja tenoreita oli paikalla vain kolme (tämä lienee yksi luonnon vakioista: tenoreita on aina kolme).

Nyt tämä roikkuva sopraano lähtee unten maille.